Onko vastuullisuudella merkitystä?

Eräs viime vuosien trendiaiheista on vastuullisuus. Aihe on herkullinen, koska se voidaan liittää melkeinpä mihin toimintoon tahansa. Ympäristöön liittyvät vastuullisuuskysymykset ovat perinteisesti olleet etusijalla, mutta talouden ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat ovat yhä enemmän nousseet lehtien otsikkoihin. Niin tai näin, kuluttajien valveutuneisuuden lisääntyessä on yritysten huomioitava vastuullisuuskysymykset ainakin jossain määrin.

Mutta kuinka paljon esimerkiksi hankintoihin liittyvällä vastuullisuudella on merkitystä? Jos muutamme perspektiiviä ja peilaamme vastuullisuutta nykytilanteeseen laajemminkin, voivat hankintoihin liittyvät vastuullisuuskysymykset tuntua vähäpätöisiltä.

Sotien jälkeisen ajan suurin kansanvaellus on nyt meneillään, ja se on tavoittanut myös Suomen. Miljoonat ihmiset pakenevat sotaa ja vainoa hakien turvaa Euroopan maista. Olemme uudessa tilanteessa, kun kymmenet tuhannet ihmiset hakevat turvaa maastamme. Asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat koventuneet ja olemme nähneet ikävää vastakkainasettelua, joka todennäköisesti tulee jatkumaan.

Mistä asenteiden koventuminen johtuu? Yksinkertainen vastaus on tietenkin talous, talous, talous. Isänmaa on tukalassa tilanteessa, työpaikat katoavat ja uusia ei tunnu syntyvän. Kilpailukyky heikkenee ja markkinaosuuksien menetys jatkuu. Talous tarjoaa oivan keppihevosen ja usein esitetty kysymys on, pitääkö olla vastuullinen muualta tulleita kohtaan kun omistakaan ei pystytä huolehtimaan? Solidaarisuus ei kaikkien mielestä ylitä maantieteellisiä rajoja.

Haasteellinen taloustilanne ei kuitenkaan riitä selittämään vastakkainasettelua. Väitän, että syy asenteiden koventumiseen ei niinkään liity heikkoon kansantalouteen vaan enemmin identiteettiin. Vieras voi muuttua uhkaksi jos oma identiteetti on epäselvä.

Onkin syytä käydä keskustelua mitkä asiat määrittelevät meitä kansakuntana. Mitkä ovat tarinat, joiden varaan identiteettimme rakentuu. Keitä me olemme?

Suomalaisten kollektiivinen identiteetti muodostuu monesta eri tekijästä. Sodat ja niistä selviytyminen ovat tärkeä osa historiaamme. Talvisodan ihme on kuitenkin jo kaukainen muisto, ja sen varaan emme voi identiteettiämme rakentaa. Toinen suomalainen menestystarina, hyvinvointiyhteiskunta, on kovaa vauhtia rappeutumassa ja siitä johtuva eriarvoistuminen tuo mukanaan uusia ongelmia ja haasteita, jotka pitää ratkaista vastuullisesti. Entäpä IT? 1990 ja 2000 -lukujen teknologiabuumi, jonka varsinaisena kruununjalokivenä voidaan pitää Nokian matkapuhelimia, ei sekään enää tarjoa meille kansallista ylpeydentunnetta.

Mikä identiteettimme siis on? Mitä haluamme olla?

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa todetaan, että ”Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa ... Avoin ja positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen, hyvän maan.” Hallitusohjelman kirjaus on erinomainen ja näitä tavoitteita on helppo tukea.

Lopuksi palaan alkuperäiseen kysymykseen, onko vastuullisuudella merkitystä? Jotta hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa nousevat vastuulliset toimintatavat ja päätöksenteko merkittävään rooliin. Yhteiskuntaamme kohtaavat haasteet voidaan kääntää voimavaraksi.

Pikavoittoja ei ole luvassa, mutta pitkällä tähtäimellä vastuullisuuden merkitys kasvaa ja sen rooli monipuolistuu. Katson, että vastuullisella toimintatavalla voimme sovittaa yhteen yhteiskunnan eri sektoreiden ja kansalaisten tarpeita.

Thomas Sund,

Thomas on valtiotieteilijä, joka on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä, politiikasta ja viestinnästä. Oikeasti hän kuitenkin haluaisi pelata futista ammattilaisena. Aktiivisen visertäjän mielipiteitä löytyy myös Twitteristä, @Thomas_Sund

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia