Ei ole mitään innovaatioita

Tietenkin innovaatiot ovat mahtava asia etenkin julkisissa hankinnoissa, aina ja iankaikkisesti. Hankinnoissa voidaankin monin eri tavoin olla innovatiivisia. Esimerkiksi tulosperusteinen hankinta on oikeassa paikassa timanttinen lähestymistapa, kuten Mirke Turunen blogissaan kirjoittaa. On hienoa että innovaatioista puhutaan. Niin pitääkin tehdä!

Olen silti kovasti huolissani. Tärkeänä ja ajankohtaisena aiheena Innovaatioista on puhuttu viime vuodet enemmän ja vähemmän. Monesti keskustelu ei vaikuta johtavan mihinkään ja siksi innovaatiot ovat mielestäni nousemassa itseään vastaan. Tarkoitan eräänlaista käsitekuplaa. Nyt en siis tarkoita innovaatioita vaan innovaatio-sanaa ja sen käyttämistä. On nykyaikaista ja tyylikästä olla innovatiivinen joten sitä korostamalla voi ilmeisesti olla parempi tai hienompi tai arvostetumpi. Julkisuudesta on puhuttu innovaatiopankista ja innovaatiopolitiikasta ja sitten oli se banderolli jossa haluttiin tunkea innovaatiot, tiedätte kyllä minne. Valitettavasti viimeisin näistä taisi sisältää eniten konkretiaa. En kiistele strategioiden tai visioiden tärkeydestä, mutta se mikä ei konkretisoidu, sitä ei ole. Onko siis vaaranamme, pääministeri Sipilää soveltaen, innovaatiovatulointi?

Otetaan esimerkki jota on käytetty ennenkin. Hallitusohjelmassa tavoitellaan viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuutta kaikista julkisista hankinnoista. Aikanaan voidaan yhtä lailla todeta tavoitteen toteutuneen tai jääneen toteutumatta kun innovatiivinen hankinta nyt on lähtökohtaisestikin epämääräinen käsite. Kritiikissäni ei ole kysymys itse tavoitteesta vaan siitä että jälleen kerran pieni innovaatio-parka on liitetty liian ympäripyöreään seuraan, vakavasti tavoiteltavan ja mitattavan asian sijasta. Sinänsä viiden prosentin tavoitehan ei ole erityisen suuri, kuten Jussi Pyykkönen asian hyvin kirjoituksessaan havainnollistaa.

Etsimällä kuitenkin löytää hyviä esimerkkejä, jotka antavat ainakin minulle toivoa siitä, että innovaatiokeskustelusta seuraisi laajamittaisempaa tulosta. Hyvien esimerkkien löytämistä ei juurikaan saa apua medialta, jossa monesti epäkohtien osoittaminen nousee tärkeämmäksi kuin hyvien toimintatapojen esiin tuominen. Suomalainen vaatimattomuuskaan ei yleensä johda omien onnistumisien spontaaniin julistamiseen, emmekä tunnetusti ole maailman parhaita kaupallistajiakaan. Innovaatio-sanalla on vielä hyvä mahdollisuus olla joutumatta niiden trendisanojen joukkoon joita vuosikymmenten päästä naureskellaan.

Käytännössä emme pääse eroon siitä tosiasiasta, että hankintatoimessa suurin osa työstä on perinteistä puurtamista. Sieltä puurtamisesta ne innovaatiot kuitenkin muodostuvat, jos muodostuvat.

Se taisi olla Thomas A. Edison joka totesi, vapaasti suomennettuna, että nerokkuus on yhden prosentin verran inspiraatiota ja yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttisesti perspiraatiota.

Omassa päässäni innovatiiviset julkiset hankinnat muodostuvat yksinkertaisesti hankinnoista joissa käytetään järkeä. Siis suunnitellaan ja toteutetaan julkinen hankinta, kuten se on faktisesti järkevää toteuttaa lopputuleman ja julkishallinnon näkökulmasta. On tietysti helppoa julistaa järkevyyden ilosanomaa, mutta monesti se mikä on yhden toimialan tai hankintayksikön hankinnoissa innovatiivista saattaa olla toisaalla jokapäiväistä. Järkevyys on ilman muuta osaamista, mutta myös ympäristössä tapahtuvien muutosten havaitsemista ja hyviksi havaittujen ajatusten sekä ideoiden häikäilemätöntä varast…hyödyntämistä. Voisipa joku jopa sanoa ettei ole mitään innovaatioita, paitsi myyntipuheissa.

Koska niin kovasti peräänkuulutan siirtymistä innovaatiopilvilinnoista konkretiaan, lienee kohteliasta ainakin yrittää edesauttaa tätä muutosta pienellä hankintamenettelyllisellä ajatuksella. Kun puhutaan prosessi-innovaatioista julkisista hankinnoista, niin käsiä ylös: kuinka moni on esimerkiksi tietojärjestelmän suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa käyttänyt hyväkseen hankintalain mahdollistamaa suunnittelukilpailua?

Tuomo Vuorinen, asiakkuuspäällikkö, lvm, mmm, stm ja um hallinnonalat

Insinöörin sydäntä lähellä olevat aihepiirit löytyvät ICT-toimialalta ja etenkin tietojärjestelmien hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Tuomon toimintaa ohjaavat kokonaiskuva ja etenkin edessä siintävä lopputulos, mutta ei voi luonteelleen mitään puuttuessaan yksityiskohtiin. Oli kyseessä sitten blogi, polkupyörä tai tarjouspyyntö.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia