Kyllä ruotsalaiset osaa – hankintariitojen käsittelyajoista meillä ja Ruotsissa

Hankinta-asioiden käsittelyajoista markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on puhuttu pitkään. Vuodesta 2010 lähtien, EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintasopimuksen tekeminen on ollut kiellettyä, jos hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen. Kun asian käsittelyyn kuluu aikaa kuukausia, joskus jopa vuosia, tämä vaikeuttaa sekä hankintayksiköiden että toimittajien arkea ja lisää väliaikaisten sopimusten tekemisen tarvetta.

Markkinaoikeuskäsittelyyn hankinta-asiassa kului vuonna 2014 keskimäärin 6,1 kuukautta (peruutetut valitukset mukaan lukien). Markkinaoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on edelleen laskussa vuonna 2015. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn hankinta-asioissa vuonna 2014 kului aikaa huomattavasti enemmän, keskimäärin 17,4 kuukautta. Yli puolessa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä ratkaisusta aikaa kului yli 20,7 kuukautta.

Länsinaapuriimme Ruotsiin vertailtuna Suomen käsittelyajat ovat pitkiä. Ruotsissa hankinta-asioita käsitellään kolmessa asteessa: Förvaltningsrätten ensi asteena, Kammarrätt valitusasteena ja Högsta Förvaltningsdomstolen ylimpänä oikeusasteena. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2014 ensi asteen tuomioistuimissa oli 2,2 kuukautta, valitusasteessa 3,1 kuukautta ja Ruotsin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 kuukautta.

Miksi käsittely kestää?

Suomen keskimääräinen käsittelyaika ensi asteen tuomioistuimessa on edelleen pisimpien joukossa kaikista unionin jäsenvaltioista. Markkinaoikeus on viime vuosina tehostanut toimintaansa ja lyhentänyt käsittelyaikojaan huimasti, vaikka käsittelyajat ovat edelleen eurooppalaisittain vertailtuna korkeat. Kahvikeskusteluissa monesti epäillään, että käsittelyaikojen pituus johtuu rajallisista resursseista ja siitä, että Suomessa hankinnoista valitetaan paljon. Toisaalta syynä käsittelyn venymiseen voivat usein olla myös markkinaoikeuden ulkopuoliset syyt, kuten osapuolten itsensä vaatimat pidennykset kirjelmien toimittamista koskeviin määräaikoihin tai valittajan tekemä kanteenmuutos prosessin aikana.

Valitetaanko Suomessa hankinta-asioista paljon?

Ruotsiin vertailtuna Suomessa valitetaan hankinnoista todella vähän. Ruotsissa vuonna 2014 tehtiin julkisista hankinnoista valituksia kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna, yhteensä 3 508 kappaletta, kun samaan aikaan Suomessa valituksia tehtiin vain 591. Lukujen huimat erot eivät selity eroilla hankintojen määrässä, koska vuonna 2014 Ruotsissa julkaistiin ilmoitus 18 407 ja Suomessa 14 297 hankinnasta.

Jos valitusten määrä suhteutetaan hankintailmoitusten kokonaismäärään, valitettiin Ruotsissa yli 19 % hankinnoista, kun Suomessa vastaava luku oli ainoastaan 4,1 %.

(Näissä prosenttiluvuissa ei ole huomioitu sitä, että samasta hankinnasta on voitu tehdä useita valituksia. Todellisuudessa se osa hankinnoista, joista on valitettu, on edellä esitettyjä lukuja alhaisempi. Ruotsin osalta on saatavissa tilastotietoa siitä, kuinka monesta hankinnasta on valitettu (7,6 %), mutta vastaavaa tilastoa ei ole Suomesta).

Mitä asialle voisi tehdä?

Vaikka käsittelyaikojen lyhentäminen entisestään tuskin tapahtuu hetkessä ja se saattaa vaatia resurssien lisäämistä tuomioistuimissa, voitaisiin käsittelyä vielä tehostaa jonkin verran Ruotsin mallia mukaillen muutamilla toimenpiteillä, kuten kuulemalla osapuolia sähköisesti postitse toimitettavien pyyntöjen sijaan, lyhentämällä osapuolille varattua määräaikaa selitysten ja lausuntojen jättämiselle sekä priorisoimalla erityisesti EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja, jotta täytäntöönpanokieltojen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida.

Ruotsissa hallintotuomioistuimille annetun ohjeistuksen mukaan niiden on priorisoitava kaikki hankinta-asiat muiden käsiteltävien asioiden edelle. Suomen yhden erityistuomioistuimen mallissa kaikkien hankinta-asioiden priorisointi ei todennäköisesti johtaisi merkittäviin muutoksiin käsittelyajoissa, mutta osapuolten kannalta EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen priorisoinnilla olisi merkitystä.

Tehokkuus tapetilla

Euroopan komissio järjesti tänä vuonna avoimen sähköisen kuulemisen oikeussuojan tehokkuudesta ja oikeussuojadirektiivin 2007/66 sääntelyn toteutumisesta. Juuri julkaistun komission tiedonannon mukaan, komissio tulee jatkossa kiinnittämään huomiota oikeussuojan tehokkuuteen ja käsittelyn nopeuteen. Onkin odotettavissa, että oikeussuojadirektiivejä tullaan uudistamaan lähivuosina ja jäsenvaltioilta voidaan jatkossa edellyttää vielä tiukempia toimia käsittelyaikojen suhteen.

Lisätietoja Ruotsin hankintojen tunnusluvuista vuodelta 2014 saa tuoreesta Konkurrensverketin julkaisemasta raportista täältä.

Kirsi-Maria Halonen, lakimies

Jos muut bloggarit hahmottavat teksteissään suuria kokonaisuuksia, Kirsi keskittyy yksityiskohtiin ja knoppitietoon pilke silmäkulmassa. Hän rakastaa hankintalainsäädäntöä ja sen kiemuroita niin paljon, että väitteli aiheesta tohtoriksi. Kirsin mukaan ammatinvalinta on osoittautunut varsin onnistuneeksi. Hankintajuristeille on aina tarvetta. Siitä pitävät huolen lainsäädäntöuudistukset ja alati lisääntyvä oikeuskäytäntö.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia