Tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet vaarassa?

Viranomaistoiminnan julkisuus on säädetty Suomen perustuslain tasolla perusoikeudeksi. Perustuslain tasoinen sääntely on johtanut yleisesti hyväksyttyyn näkemykseen julkisuusperiaatteesta. Viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi rajoitettu.

Ei riitä ainoastaan, että hankintayksikön päätös on toteutettu hankintalain mukaisesti, vaan myös prosessin julkisuuden on toteuduttava asianmukaisella tavalla.

Hankinta-asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Koska hankinta-asiakirjojen julkisuudesta ei ole säädetty suoraan hankintalaissa, julkisuutta koskevat kysymykset saattavat jäädä hankintaprosessissa vähäiselle huomiolle. Käytännössä asiakirjajulkisuus on kuitenkin erittäin olennainen osa hankintaprosessin kaikkia vaiheita. Ei riitä ainoastaan, että hankintayksikön päätös on toteutettu hankintalain mukaisesti, vaan myös prosessin julkisuuden on toteuduttava asianmukaisella tavalla. Näin kaikille halukkaille varmistetaan mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ja valvoa oikeuksiensa toteutumista.

Julkisuuden tärkein tarkoitus on turvata hankintayksikön toiminnan avoimuus ja luotettavuus, kilpailun toteutuminen sekä tarjoajien ja muiden kansalaisten mahdollisuus valvoa julkisen vallan toimintaa ja julkisten varojen käyttöä. Julkisuuden tavoitteena on myös hyvän hallinnon toteuttaminen. Tarjoajan kannalta on perusteltua, että muista tarjouksista on mahdollista saada riittävästi tietoa, jotta tarjoajat voivat arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta. Asiakirjojen julkisuus mahdollistaa muutoksen hakemisen hankintapäätökseen valitusajan sisällä ennen kuin hankintasopimus on allekirjoitettu. Tarjousasiakirjojen julkisuus helpottaa sekä hankintayksikön että tarjoajan työtä, koska tarjoajat voivat ottaa mallia hyvin menestyneistä tarjouksista ja näin ollen laatia laadukkaita tarjouksia.

Yleisin tarjousasiakirjojen salassapitoperuste on tarjoukseen sisältyvä tarjoajan liike- tai ammattisalaisuus.

Yleisin tarjousasiakirjojen salassapitoperuste on tarjoukseen sisältyvä tarjoajan liike- tai ammattisalaisuus. Liike- tai ammattisalaisuuden käsitettä ei ole laissa tarkemmin määritelty, mutta yleisesti liike- tai ammattisalaisuudella tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, jotka eivät ole tarkoitettu yleiseen tietoon. Liikesalaisuudet voivat olla teknisiä tai kaupallisia, mutta myös yrityksen organisaatioon, kuten hallintoon, budjetointiin, toimintastrategiaan, tietotaitoon, yrityskokemukseen tai liikeideaan liittyviä. Ammattisalaisuudella viitataan ammattiin liittyviin taidollisiin salaisuuksiin.

Tarjoajat pyytävät usein hankintayksiköltä tietoja saapuneista tarjouksista, mutta toisaalta merkitsevät tarjouksiaan salassa pidettäviksi. Tarjoajalla on sekä asiakirjojen julkisuutta että salassapitoa puoltavia intressejä riippuen tarjoajan asemasta hankintaprosessissa. Julkisuuden ja salassapidon taustalla vaikuttavat tavoitteet ovat keskenään vastakkaisia. Asiakirjojen julkisuus tai salassapito vaikuttavat tarjoajien taloudelliseen etuun sekä menestymiseen markkinoilla. Näitä kysymyksiä hankintayksikön on tapauskohtaisesti pyrittävä arvioimaan tarjouksia pyydettäessä.

Asianosainen voi saada tietoja myös ei-julkisista asiakirjoista, jos ne ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa hankintaprosessissa asianosaisen oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Tätä kutsutaan asianosaisjulkisuudeksi. Asianosaisella ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoa toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuudesta lukuun ottamatta tarjouksen vertailuhintaa. Kokonaishinnan lisäksi toisinaan myös yksikköhinta ja hintaerittelyt voivat joissakin tilanteissa olla julkisia asianosaisille, mikäli hankintapäätös on tehty näiden hintojen perusteella.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin on hankintalain uudistuksen yhteydessä lisätty oma kohta julkisia hankintoja koskevista tiedoista. Tämän myötä asiakirjojen julkisuutta koskeva sääntely on osittain selkeytynyt ja tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet ovat saaneet aikaisempaa korostuneemman merkityksen. Asianosaisella ei ole oikeutta tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava. Liikesalaisuuksien suoja on uudistumassa merkittävästi. Suomeen on valmisteilla EU-direktiivin pohjalta liikesalaisuuden suojaa koskeva erillislaki. Liikesalaisuussääntely harmonisoituu EU:ssa ja tulee samalle tasolle muiden immateriaalioikeuksien kanssa.

Hankintayksikön on harkinnassaan kyettävä tasapainoilemaan hankintaprosessilta vaadittavan avoimuuden, tarjousasiakirjojen julkisuuden sekä tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksien sekä muiden luottamuksellisten tietojen salaamisen välillä.

Hankintayksikön on harkinnassaan kyettävä tasapainoilemaan hankintaprosessilta vaadittavan avoimuuden, tarjousasiakirjojen julkisuuden sekä tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksien sekä muiden luottamuksellisten tietojen salaamisen välillä. Tämän vuoksi on toivottavaa, että tarjoajat tekevät tarjousasiakirjoihin salassapitomerkinnän sellaisten tietojen osalta, joiden julkisuutta tarjoaja haluaa rajoittaa. Tarjoajalla itsellään on yleensä parhaat lähtökohdat arvioida tietojen luottamuksellisuutta. Tarjoajien on hyvä kuitenkin muistaa, ettei hankintayksikkö ole sidottu tarjoajan tekemään salassapitomerkintään, vaan päätöksen on perustuttava lakiin ja loppu viimein asiakirjojen julkisuudesta päättää hankintayksikkö.

 

 

Jinna Jylhä, kilpailuttamiskonsultti

Jinna on kilpailuttamiskonsultti, joka julkisoikeuden lisäksi innostuu matemaattisista haasteista. Hän nauttii työstään, sillä hankinnoilla on mahdollisuus edistää julkisten varojen tehokasta käyttöä, kustannussäästöjä ja laadukkaita hankintoja. Jinna on asiakkaidemme apuna sekä kevennetyissä että puitejärjestelyihin liittyvissä kilpailutuksissa. Julkisten hankintojen lisäksi hän tekee aktiivisesti sisustushankintoja kotiinsa.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia