Julkiset, avoimet hankinnat

Hansel ja valtiovarainministeriö ovat julkaisseet budjettivaltion hankinta-aiheiset ostolaskutiedot avoimena datana kansallisessa avoimen datan portaalissa, Avoindata.fi:ssä. Lisäksi Hansel on toteuttanut saman datan perusteella kansalaisille suunnatun Tutkihankintoja.fi-palvelun. Mutta miksi hankintoihin liittyvien tietojen pitäisi olla avoimia?

Julkiset hankintayksiköt noudattavat hankintoja tehdessään EU-tason säädöksiä sekä kansallista hankintalakia. Toisaalta hankintayksiköt noudattavat myös julkisuuslakia, jonka mukaan viranomaisten toiminta on julkista. Loogisesti siis myös tiedot siitä, mitä ostetaan ja keneltä, ovat julkisia. Suomessa onkin pitkät perinteet julkishallinnon läpinäkyvyydessä, sillä maailman ensimmäinen julkisuuslaki täytti juuri 250 vuotta. Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisissä avoimuuden mittauksissa hyvin, mutta juuri government spendingin osalta mittari on tähän asti näyttänyt punaista.

Eivätkö julkiset hankintamenot sitten ole tähän asti olleet julkisia? Ovat kyllä, mutta hankintamenojen julkisuus on kuitenkin eri asia kuin avoimuus. Tähän asti kansalainen on saanut tiedot itselleen vain tapauskohtaisella erillisellä tietopyynnöllä. Datan avoimuus taas tarkoittaa sitä, että aineisto on ilman erillistä pyyntöä kenen tahansa luettavissa, ladattavissa ja käytettävissä omiin käyttötarkoituksiin.

Osa julkisista hankintamenoista on ollut jo jonkin aikaa saatavilla avoimena datana, sillä monet kunnat ovat julkaisseet omat ostotietonsa jo vuosia sitten – asettaen esimerkin, jota valtio nyt seuraa. Muun muassa osa 6Aika-hankkeessa mukana olleista suurista kaupungeista on julkaissut ostotietonsa Avoindata.fi:ssä ja lisäksi myös pääkaupunkiseudun mainiossa HRI.fi-portaalissa.

Kansainvälisestikin suuntaus on ollut vahvasti kohti julkisia hankintoja koskevien tietojen avoimuutta. Fokus on kuitenkin ollut enemmän kilpailutus- tai sopimusrekisterien julkaisemisessa ja toisaalta monet kansainväliset esimerkit datan ”avaamisesta” ovat tarkoittaneet esimerkiksi pdf-tiedostojen julkaisemista nettisivuilla. Suomen tapa julkaista ostotietoja lähes reaaliaikaisesti on siis kansainvälisestikin uutta. Rohkaisevia esimerkkejä avoimista ”Contract Register”-palveluista löytyy myös esimerkiksi Portugalista, Sambiasta ja vaikkapa Mexico Citystä.

Pelkkä valtion hankintamenojen julkaisu avoimena datana olisi varmaankin ollut riittävä teko nostamaan Suomen sijoitusta avoimuusmittauksissa, mutta kun datan julkaisun yhteydessä avattiin myös kansalaisportaali Tutkihankintoja.fi, tarkoitti tämä suurta askelta avoimuuden lisäksi myös läpinäkyvyyden suuntaan, kun myös ne, joilla ei ole tietoteknisiä valmiuksia raakadatan pyörittelyyn, pääsevät tarkastelemaan hankintamenoja.

Avoimuus on tietysti itseisarvoisesti tärkeää, mutta onko ostojen avaamisesta mitattavia, taloudellisia hyötyjä? Yleisesti avoimella datalla on tutkimusten mukaan selkeitä positiivisia taloudellisia vaikutuksia, kuten käy ilmi esimerkiksi Open Knowledge Finlandin ja Etlan tuoreesta tutkimuksesta tai EU:n avoimen datan käytön selvityksestä. Helsingin kaupungin julkistaessa laskujaan mainittiin datan avaamisen tuomien mahdollisten säästövaikutusten suuruusluokaksi prosentti tai kaksi. Valtion hankintojen ollessa vuodessa määritelmästä riippuen neljästä kuuteen miljardia euroa, olisivat prosentinkin säästöt jo merkittävät.

Datan käytön helpottamiseksi on työlistallamme seuraavaksi mahdollisesti avoimen ohjelmointirajapinnan (API) toteuttaminen, kehittäjien toiveita kuunnellen!

 

Juho Pursimo, analyytikko

Juho Pursimo on analyytikko, koulutukseltaan ekonomisti, joka pyrkii kirittämään modernin analytiikan käyttöönottoa valtiolla. Taloustieteilijänä Juhon sydäntä lähellä ovat julkisten varojen käyttöön liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset. Vapaa-ajallaan häntä kiinnostaa hyvä jazz ja huono jalkapallo.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia