Tietoa uuden hankintalain vaikutuksista yhteishankintoihin ja käytännön kilpailutusmenettelyihin

Uusi hankintalaki tuli voimaan 3.1.2017. Lakiuudistuksen taustalla on hankintadirektiivien uudistus, ja sen tarkoituksena on yksinkertaistaa hankintamenettelyjä ja tehostaa julkisten varojen käyttöä. Lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia hankinnoissa sekä huomioida vastuullisuus- ja innovatiivisuusnäkökulmat aiempaa paremmin.

Uudistus vaikuttaa tarjousmenettelyihin merkittävästi, ja sillä on monia vaikutuksia asiakkaidemme toimintatapoihin sekä Hanselin toimintaan valtion yhteishankintayksikkönä. Keskeisimmät muutokset liittyvät muun muassa uusiin kilpailuttamismenettelyihin, erityisesti sähköisten hankintaratkaisujen käyttöönottoon.

Uusia toimintamalleja puitejärjestelyihin

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo nousee 60 000 euroon. Hanselin voimassa olevien puitejärjestelyjen sisäisissä kevennetyissä kilpailutuksissa voidaan noudattaa uutta kynnysarvoa, sillä kansallisen kynnysarvon soveltaminen on perustunut puitejärjestelyn kilpailutuksen ehtoihin, joissa on viitattu voimassa olevaan kansalliseen kynnysarvoon. Siten esimerkiksi puitejärjestelyissä on mahdollisuus suoraan toimittajavalintaan kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ja käyttää toimintamallina kevennettyä kilpailutusta kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. 

Puitejärjestelyjen käyttö pienhankinnoissa on edelleen suositeltavaa muun muassa hyvien hankintaehtojen vuoksi. Lisäksi puitejärjestelyjen kilpailutuksissa on varmistettu toimittajien soveltuvuus sekä se, että puitesopimustoimittajat ovat vakavaraisia ja huolehtineet lakisääteisistä velvoitteistaan. Lue lisää pienhankinnoista Valtion hankintakäsikirjasta.

Uuden lain säännökset:

• Puitejärjestelyyn voidaan jatkossa ottaa kaksi toimittajaa. Aiemman lain mukaan useamman toimittajan kanssa tehtävään puitejärjestelyyn oli toimittajia otettava vähintään kolme.
• Puitejärjestelyssä voidaan jatkossa myös yhdistää erilaisia toimintamalleja puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekemiseksi (esimerkiksi ranking ja kevennetty kilpailutus)
• Uudessa laissa on säännökset puitejärjestelyjen asiakaspiirin ilmoittamisesta
• Puitejärjestelyn sisäisissä hankinnoissa vapaaehtoinen odotusaika lyhenee 10 päivään
• EU-kynnysarvot ylittävistä kevennetyistä kilpailutuksista on laadittava kertomus.
• Uusi laki kieltää olennaisten sopimusmuutosten tekemisen hankintasopimuksiin. Tämä kielto koskee myös puitejärjestelyjä sekä niihin perustuvia hankintasopimuksia.

Näitä uuden lain säännöksiä noudatetaan uuden lain voimaantulon jälkeen kilpailutettujen puitejärjestelyjen sisäisissä hankinnoissa. Vanhaa lakia sovelletaan kevennetyissä kilpailutuksissa, jotka perustuvat vanhan lain aikana kilpailutettuihin puitejärjestelyihin (eli niihin, joissa puitejärjestelyn hankintailmoitus on tehty ennen 3.1.2017).

Yhteenvedon merkittävimmistä muutoksista puitejärjestelyn sisäisiin hankintoihin saat täältä: Uuden hankintalain muutokset puitejärjestelyissä.pdf (135,2 KB)

Yhteishankintojen vastuunjako vastaa omaksuttuja käytäntöjä

Uudessa laissa on uudet yhteishankintayksiköihin, yhteishankintoihin ja hankintojen tukitoimintoihin liittyvät määritelmät. Laissa on lisäksi säännöksiä yhteishankintoihin liittyvästä vastuunjaosta. Niiden mukaan esimerkiksi yhteishankintayksikkö on vastuussa tekemästään puitejärjestelyn kilpailutuksesta, ja puitejärjestelyä käyttävä hankintayksikkö vastuussa itse toteuttamistaan kilpailutuksen vaiheista. Määritelmät ja säännökset vastaavat jo omaksuttuja käytäntöjä. 

Innovaatiokumppanuus ja muut hankintamenettelyt

Lain hankintamenettelyjä koskevat säännökset ovat uudistuneet.

• Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat nyt samat, ja molempiin menettelyihin on säädetty joukko uusia menettelytapavelvoitteita.
• Dynaaminen hankintajärjestelmä on keventynyt, ja on nyt myös vaihtoehtoinen hankintamenettely mm. yhteishankintojen tekemiseen.
• Suorahankintoihin liittyviä käyttöedellytyksiä on täsmennetty, ja osa aiemmista suorahankintaperusteista on siirretty sallituiksi sopimusmuutosperusteiksi.
• Laissa on uusi hankintamenettely, innovaatiokumppanuus, joka on tarkoitettu innovatiivisten hankintojen toteuttamiseen ja kehittämiseen.
• Kaikkien hankintamenettelyjen määräajat ovat lyhentyneet.

Kansallisissa hankinnoissa hankintamenettelyt ovat muuttuneet aiempaa joustavimmiksi. Hankintayksiköillä on oikeus käyttää tarkoituksenmukaisinta hankintamenettelyä. Edellytyksenä kuitenkin on, että menettely on syrjimätön, avoin ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Hankintamenettely on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintaprosessin suurin muutos liittyy soveltuvuuden osoittamiseen

• Kaikista lain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista on edelleen julkaistava hankintailmoitus (pl eräät suorahankintaperusteet).
• Pääsääntö on, että kaikissa hankintamenettelyissä tarjouspyyntö on julkaistava sähköisesti ja vapaasti kaikkien saataville samanaikaisesti hankintailmoituksen julkaisemisen kanssa. Käytännössä tarjouspyyntö voidaan julkaista esimerkiksi sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä taikka hankintayksikön internet-sivuilla.
• Tarjouspyynnön sisältövaatimukset ovat pysyneet pääpiirteissään ennallaan, vaikka esimerkiksi ympäristö- ja muiden merkkien käyttöön on tullut täsmennyksiä.
• Tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja poissulkuperusteet ovat täsmentyneet. EU-hankinnoissa on käytettävä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa eli ESPD:tä, jolla hankintayksikkö esittää vaatimuksensa, ja tarjoaja vakuuttaa soveltuvuusvaatimusten täyttymisen ja poissulkuperusteiden soveltumattomuuden. Hankintayksikön on vaadittava selvitykset voittaneelta tarjoajalta. Tämä tarkoittaa muun muassa rikosrekisteriotteiden toimittamista hankintayksikölle.
• Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin. Käsite on määritelty uudestaan, ja se tarkoittaa joko hinnaltaan halvimman, kustannuksiltaan edullisimman tai hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen valintaa. Halvimman hinnan käyttö on perusteltava erikseen.
• Kilpailutuksissa voidaan huomioida aiempaa laajemmin laadullisia ja sosiaalisia näkökohtia.
• Aiempaan tapaan tarjousten vertailussa käytettävät perusteet on esitettävä ennalta painoarvoineen. Uudessa laissa on säännöksiä myös elinkaarikustannusten laskennasta sekä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelystä.

Hankintalaki edellyttää entistä vahvempaa osaamista

• Hankinnoista on aiempaan tapaan tehtävä perusteltu päätös, joka annetaan tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille.
• Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus on keventynyt.
• Säännös tarjousmenettelyn asiakirjojen asianosaisjulkisuudesta on uudistunut.
• Hankintasopimusten olennainen muuttaminen on kiellettyä. Uudessa laissa säädetään tilanteista, jotka katsotaan epäolennaisiksi muutoksiksi, sekä eräisiin sopimusmuutoksiin liittyvistä ilmoitusvelvoitteista.
• Hankintoihin liittyvät oikeussuojakeinot ovat pysyneet pääosin ennallaan. Kuitenkin esimerkiksi odotusajat ovat lyhentyneet, ja hankintaoikaisu on tullut joustavammaksi. Hankintamenettelyä koskeva valitus tehdään edelleenkin markkinaoikeuteen. Jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää kuitenkin KHO:n antamaa valituslupaa.
• Hankintojen valvontatehtävät on annettu kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Valvonta kohdistuu ensisijaisesti laittomiin suorahankintoihin, mutta KKV on toimivaltainen valvomaan kaikkia hankintalain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

Uutta lakia sovelletaan niihin hankintoihin, jotka aloitetaan (eli joista julkaistaan hankintailmoitus) lain voimaantulon jälkeen. Puitejärjestelyjen sisäisissä hankinnoissa uutta lakia sovelletaan, jos puitejärjestely on kilpailutettu uuden lain voimaantulon jälkeen. 

Hankintalain uudistus on mittava ja sillä on merkittäviä vaikutuksia käytännön kilpailutuksiin. Laki edellyttää entistä vahvempaa juridista ja käytännön kilpailutusmenettelyihin liittyvää osaamista.

Uusi hankintalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397

Lisätietoja:

Hanselin asiakaspalvelu
Puh. 0294 444 300
asiakaspalvelu@hansel.fi