Hanselin hankinta­osaamista arvostettiin rescEU-hankkeissa

RescEU-valmius­varastot ovat EU:n rahoittamia yhteisiä strategisia reservejä. Suomen rescEU-valmius­varastot ovat kooltaan merkittäviä: niiden yhteis­arvo on 305 miljoonaa euroa. Tuotteiden hankinnassa on hyödynnetty Hanselin yhteis­hankintoja.

Vasemmalta lukien Panu Kilpinen (Hansel), Piia Ollila (STM), Kalle-Pekka Lehti (HVK), Ilona Hatakka (SM), Satu Alanko (STM), Kirsi Kujanpää (Hansel), Eeva Lindroos (Hansel), Heli Hietala (Hansel) ja Tuula Luoma (SM)

Suomi isännöi kahta EU-rahoitteista valmius­varastoa, jotka yhdessä muodostavat Suomen rescEU-hanke­kokonaisuuden. Ensimmäisen, CBRN-valmius­varaston perustaminen käynnistyi vuonna 2023. Osa varastoon hankituista suoja­varusteista kilpailutettiin onnistuneesti Hanselin suoja­varusteiden dynaamisen hankinta­järjestelmän kautta. Vuonna 2024 käynnistyi medical/CBRN-hanke, jossa varastoidaan muun muassa hoito­välineistöä ja lääkkeitä vakavien onnettomuus- tai kriisi­tilanteiden varalle. Hanke­hakemusta työstänyt Huolto­varmuus­keskuksen Mikko Matikkala tiimeineen päätti kääntyä kilpailutuksessa Hanselin puoleen.

”Totesimme, että laboratorio­tuotteiden yhteis­hankintamme vastaa osaan tarpeista, mutta terveyden­huollon tuotteisiin meillä ei ollut tarjota sopivaa yhteis­hankintaa. Asian yhteis­kunnallinen merkitys oli meille varsin selvä, joten käärimme heti hihat. Tavoitteenamme oli rakentaa yhteis­hankinta, joka palvelee hankkeen tarpeiden lisäksi myös muuta asiakas­kuntaamme”, Hanselin kategoria­päällikkö Kirsi Kujanpää kertoo.

Terveyden­huollon tarvikkeiden ja laitteiden yhteis­hankinnan valmistelu käynnistyi ripeästi. Yhteis­hankinta tarjosi raamit, joiden sisällä hankkeen tarvitsemat tuotteet kilpailutettiin. Kilpailutusta varten muodostettiin projekti­ryhmä, jonka ytimeen kuuluivat sisä­ministeriön Ilona Hatakka, Huolto­varmuus­keskuksen Kalle-Pekka Lehti ja Ellen McMahon sekä sosiaali- ja terveys­ministeriön Piia Ollila ja Satu Alanko. Hanselista mukana olivat kategoria­päällikkö Kujanpään lisäksi juristi Heli Hietala ja hankinta-asian­tuntija Eeva Lindroos. Tiukka aikataulu vaati venymistä kaikilta ja hitsasi projekti­ryhmän tiiviisti yhteen.

”Tämä oli valtava kokonaisuus, jossa tiimin tiivis yhteis­työ tuotti todellista lisäarvoa. Hanke on loistava esimerkki siitä, mitä yhteis­työllä voidaan parhaimmillaan saada julkisissa hankinnoissa aikaan”, Hatakka sanoo.

Markkina­vuoro­puhelu lisäsi osa­puolten ymmärrystä

Hankkeen kilpailutus käynnistyi markkina­vuoro­puheluilla toimittajien kanssa. Aktiivinen vuoro­puhelu jatkui koko kilpailutuksen valmistelun ajan, ja se oli kaikkien osapuolten mielestä merkityksellistä.

”Markkina­vuoro­puhelu lisäsi sekä ostajan että tarjoajien ymmärrystä. Meille vuoro­puhelu konkretisoi sen, mihin hankinnan kohteessa pitää keskittyä. Tarjoajat puolestaan saivat riittävät tiedot sekä hankittavista tuotteista että hankinnan tavoitteista, minkä ansiosta saimme laadukkaita tarjouksia”, Lindroos kertoo.

Onnistunut hankinta­projekti edellytti moni­ammatillista kilpailutus­työryhmää, joka koostui eri alojen asian­tuntijoista. Jokainen asian­tuntija toi mukanaan ryhmään oman substanssinsa, kulttuurinsa, käytäntönsä ja osaamisensa omalta toimialaltaan. Isossa hankkeessa muutoksiltakaan ei vältytty, mutta projekti eteni silti suunnitellusti ja aika­taulussa. Hanselin projekti­tiimille sataakin muilta mukana olleilta kiitosta joustavuudesta ja ammattimaisesta otteesta.

”Hanselin projekti­tiimi oli olennainen osa kokonaisuutta, ja työskentelimme yhdessä kumppaneina. Jos itse ei tiennyt, miten kannattaisi edetä, heiltä löytyi aina ratkaisu. Heidän palvelu­alttiuttaan ja ammattimaisuuttaan ei voi tarpeeksi kiittää”, Lehti kehuu.

”Hansel ansaitsee lämpimän kiitoksen venymisestään myös muutosten keskellä. Iloisuus, kärsivällisyys ja maltti kuvaavat Hanselin asian­tuntijoiden tekemistä ehkä parhaiten.” Mikko Matikkala, Huolto­varmuus­keskus

Yhteinen tavoite siivitti rescEU-hankinnat erinomaiseen loppu­tulokseen

Projekti­ryhmässä ollaan tyytyväisiä kilpailutuksen loppu­tulokseen niin tuotteiden kuin kustannusten osalta. Hyvälle yhteistyölle on toden­näköisesti luvassa myös jatkoa hankkeen seuraavassa vaiheessa.

”Loppu­tulos on joskus enemmän kuin osiensa summa. Hankkeessa tunnistettiin ja hyödynnettiin osallistujien roolit ja osaaminen hienolla tavalla. Aika­taulu­paineista ja hankkeen moni­mutkaisuudesta huolimatta pääsimme yhdessä erin­omaiseen loppu­tulokseen”, sosiaali- ja terveys­ministeriön Alanko kiittää.

Turvallisuus­viran­omaisten asiakkuuksista vastaava Hanselin Panu Kilpinen yhtyy kiitoksiin.

”Tämä projekti tuki osaltaan myös turvallisuus­viran­omaisten verkoston tavoitteita ja edisti vuoro­vaikutusta yli hallinnon­alojen. Kehitämme yhteis­hankintojen palvelu­tarjontaa ja hankinta­malleja aina asiakkaidemme – tässä tapauksessa turvallisuus­viran­omaisten – tarpeiden mukaan. Terveyden­huollon tarvikkeiden ja laitteiden yhteis­hankinta on hyvä esimerkki siitä, miten yhteis­hankinnoissa otetaan varautumisen ja valmiuden vaatimukset huomioon”, Kilpinen sanoo.

Alun perin rescEU-hankkeen tarpeisiin perustettua Terveyden­huollon ja tarvikkeiden yhteis­hankintaa voivat hyödyntää kaikki hankinta­yksiköt.

”Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan. Nyt muutkin toimijat voivat hyödyntää yhteis­hankintaa, mikä auttaa osaltaan keskittämään voima­varoja ja säästämään sitä kautta kustannuksia”, Huolto­varmuus­keskuksen Matikkala toteaa.

Euroopan unionin rescEU-järjestelmä käsittää erilaisia valmius­reservejä katastrofien varalle. Varastojen valmistelua ja hankintaa toteuttaa sisä­ministeriön johdolla konsortio, johon kuuluvat sosiaali- ja terveys­ministeriö, Terveyden ja hyvin­voinnin laitos, Huolto­varmuus­keskus ja Säteily­turva­keskus. Lue lisää rescEU:sta.