Hyppää sisältöön

Laskelmat osoittavat: julkisista hankinnoista voi säästää

19.05.2025

TIEDOTE Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntia ja hyvinvointialueita ohjataan hyödyntämään nykyistä enemmän yhteishankintoja. Hanselin analyytikkojen tekemät laskelmat osoittavat, että hankintojen keskittäminen kannattaa, kun tavoitteena on säästää julkisia varoja. Yhteishankinnat tulevat noin 16 prosenttia edullisemmiksi kuin yksittäisten hankintayksiköiden itse kilpailuttamat hankinnat. 

Laskelmissa on otettu huomioon tuotteiden ja palveluiden hinta sekä kilpailuttamiseen ja sopimuskauden aikaiseen hallinnointiin käytetty työaika, eli niin sanotut prosessikustannukset. Laskelmien mukaan vuonna 2024 yhteishankintoja hyödyntäneet hankintayksiköt säästivät hinnoissa yhteensä noin 284 miljoonaa euroa ja prosessikustannuksissa noin 39 miljoonaa euroa.

Vertailussa olivat mukana kaikki viime vuonna käytetyt 197 Hanselin Suomen julkishallinnolle tarjoamaa yhteishankintaa neljästätoista eri kategoriasta. Kategoriat ovat:

  • Asiantuntijapalvelut
  • Ohjelmistot
  • Energia
  • Talous- ja rahoituspalvelut
  • Henkilöstö ja työterveys
  • Ajoneuvo- ja logistiikkapalvelut
  • IT-laitteet
  • Elintarvikkeet ja ravintolapalvelut
  • Kalusteet ja toimistopalvelut
  • Matkustus- ja kokouspalvelut
  • Puhtaanapidon palvelut ja tarvikkeet
  • Konesalipalvelut ja -laitteet
  • Tietoliikenne
  • Turvallisuustekniikka ja -palvelut

Selvitys osoitti, että saavutetut säästöt ovat samaa suuruusluokkaa riippumatta siitä, onko yhteishankinnan toimintamalli puitejärjestely vai dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS). Puitejärjestelyyn valitaan kilpailutuksella sopimustoimittaja tai -toimittajia koko sopimuskaudeksi. Dynaamiseen hankintajärjestelmään soveltuvuusvaatimukset täyttävät tavaran- ja palveluntoimittajat pääsevät mukaan koko DPS-kauden ajan. 

Kilpailu toimii julkisissa hankinnoissa

Joissakin puitejärjestelyissä on yksi sopimustoimittaja, jolta kaikki hankinnat tehdään, ja osassa asiakkaan käyttämä sopimustoimittaja määräytyy etusijajärjestyksen eli rankingin mukaan. Lisäksi joissakin puitejärjestelyissä ja kaikissa dynaamisissa hankintajärjestelmissä on käytössä sisäinen kilpailutus, jossa asiakas lähettää tarjouspyyntönsä yhteishankinnassa mukana oleville sopimustoimittajille, ja valitsee kilpailutuksen kautta tästä joukosta oman toimittajansa. 

Ennakko-odotusten mukaisesti säästöt ovat hieman suurempia yhden toimittajan mallissa kuin kahdessa muussa, mutta kaikilla toimintamalleilla saavutetaan keskimäärin 13–15 prosentin hintasäästöt ja 15–17,5 prosentin kokonaissäästöt. Saavutetut säästöt vaihtelevat eri tuote- ja palvelukategorioissa. Eniten säästöä vuonna 2024 tuottivat nämä yhteishankinnat: elintarvikkeet (68 M€), IT-konsultointi (53 M€), teleoperaattoripalvelut/puheratkaisut (40 M€), autot palveluineen (13 M€) ja työterveyshuollon palvelut (10 M€). 

Yhteishankinnan valmistelussa otetaan aina huomioon kilpailun ja toimivien markkinoiden näkökulmat. Vuonna 2024 sopimustoimittajia oli 1110, ja näistä 61 prosenttia oli PK-yrityksiä. Hanselin puitejärjestelykilpailutuksiin saatiin keskimäärin kahdeksan tarjousta ja asiakkaiden Hanselin yhteishankintojen sisällä tekemiin kilpailutuksiin neljä tarjousta. Tämä on enemmän kuin julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa yleisesti. 

Lisätietoja:
Juho Pursimo, yksikönpäällikkö, juho.pursimo@hansel.fi, puh. 029 444 4272

Säästölaskelmissa puitejärjestelykilpailutuksiin saatuja hintoja ja asiakkaiden yhteishankintojen sisällä tekemiin kilpailutuksiin saamia hintoja on verrattu arvioon hinnoista, jotka yksittäiset hankintayksiköt olisivat saaneet vastaaviin omiin kilpailutuksiinsa. Prosessisäästöjen laskennassa on otettu huomioon se, mitä on hankittu, hankinnan monimutkaisuus, arvioitu työaika ja eri ammattiryhmien keskipalkat. 
Laskelmat on pyritty tekemään niin luotettavasti kuin mahdollista, mutta niihin liittyy epävarmuustekijöitä, koska käytetyt tiedot perustuvat osin oletuksiin ja monimutkaiseen malliin. Pohjana Suomessa tehdylle selvitykselle on käytetty Tanskan yhteishankintayksikkö SKIn kehittämää laskentamallia.