Hiilijalanjäljen laskennan monet haasteet

Hanselilla on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan käytössä ympäristöohjelma, jonka avulla on kartoitettu päästöjä ja asetettu tavoitteita niiden vähentämiseen. Tämä on jo antanut melko hyvän kuvan organisaation päästöistä. Lisäksi Hanselin Hankintapulssi-työkaluun on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa kehitetty laskuri, joka kuvaa organisaatioiden elinkaariset ilmastopäästöt ostolaskujen perusteella keskimääräisillä päästökertoimilla.

Lähes kaikki päästöjä tuottava ostetaan, joten Hankintapulssin päästölaskuri antaa jo hyvin kattavan kuvan päästöistä. Mutta keskimääräiset päästökertoimet eivät tee eroa esimerkiksi sekasähkön ja vihreän sähkön välillä, vaan päinvastoin – kalliimpi vihreä sähkö kasvattaa kuluja ja siten myös laskennallisia päästöjä. Tämä yksittäinen asia tosin on jo korjattu Hankintapulssiin valtion organisaatioiden osalta, koska ne kaikki käyttävät alkuperävarmennettua uusiutuvaa sähköä.

GHG-protokollalla virallinen tulos

Näillä kahdella edellä mainitulla tavalla lasketut päästölukemat poikkesivat kuitenkin hyvin voimakkaasti toisistaan, joten halusimme Hanselissa lisätä ymmärrystämme asiasta ja lasketuttaa ulkopuolisella konsultilla ”virallisen” GreenHouse Gas eli GHG-protokollan mukaisen hiilijalanjäljen organisaatiollemme. GHG-protokolla on globaalisti käytetyin standardi hiilijalanjäljen laskentaan.

Standardin mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen kategoriaan, eli scopeen. Scope 1 sisältää suorat yrityksen omistamista tai hallinnoimista lähteistä tulevat päästöt. Tällaisia olisivat esimerkiksi yrityksen omistaman tehtaan piipusta tulevat päästöt tai yrityksen hallinnoimien ajoneuvojen pakoputkesta tulevat päästöt. Hanselilla scope 1 päästöjä ei tunnistettu ollenkaan. Scope 2 sisältää energiankulutuksen epäsuorat päästöt, eli käytännössä sähkön ja kaukolämmön päästöt. Scope 3 kattaa sitten kaiken muun, kuten laitehankinnat, työsuhdeautot, liikematkustuksen, energiankulutuksen epäsuorat päästöt, jätehuollon ja muut hankinnat.

GHG-protokollan mukaan scope 1 ja 2 ovat niin sanotusti pakollisia, eli ne lasketaan aina. Niiden lisäksi organisaation hiilijalanjälkilaskelmaan lisätään scope 3 luokasta merkittävimmät päästölähteet. Käytännössä valintaan vaikuttaa usein se, mitä tietoa on saatavilla riittävällä tarkkuudella ja varmuudella. Usein organisaatioiden voi myös olla hankala hahmottaa epäsuorien päästöjen suuruusluokkia, joten mukaan voi päästä vähemmän tärkeitä luokkia ja vastaavasti ulos jäädä hyvinkin merkittäviä päästölähteitä.

Paljonko päästömme sitten ovat vuoden 2020 osalta?

GHG-protokollan mukainen laskenta antoi päästöiksemme siis scope 1:n osalta 0 t ja scope 2:n osalta 54 tCO2e. Eli mikäli haluaisimme näyttää mahdollisimman pientä, mutta kuitenkin virallista lukua ulospäin, kertoisimme tämän lukeman. Scope 3 päästöt olivat meillä 664 t ja ilman läpilaskutettavia palveluita 561 t, josta suurimman osan saimme laskettua Hankintapulssin avulla yleisillä päästökertoimilla ja osan tarkemmin konsultin avulla. Yhteensä hiilijalanjälkemme on siis 615 t ilman läpilaskutettavia palveluita ja 718 t mikäli myös läpilaskutettavat huomioitaisiin Hanselin hiilijalanjäljessä. Läpilaskutettavien palveluiden hiilijalanjälki kuuluu kuitenkin ennemminkin niiden tilaajalle, eikä Hanselille.

Voisimme ilmoittaa Hanselin hiilijalanjäljeksi 54 tai 615 tonnia ja kumpikin luku olisi yhtä oikein.

Aikaisemmin käyttämällämme Green Officen menetelmällä ja rajauksilla lasketut päästöt olivat 148 t. Huomioitavan arvoista on, että vertailukelpoisten osioiden osalta Green Office -raportointi ja konsulttimme laskemat luvut olivat pääsääntöisesti melko lähellä toisiaan. Vielä yhden luvun saamme, kun laskemme päästöt Hanselin omaan käyttöön tehdyistä hankinnoista Hankintapulssilla. Tämä luku on 711  t (ilman läpilaskutettavia), mikä on samalla hehtaarilla konsultin laskeman kokonaispäästöluvun kanssa kanssa.

Mitä tämä sitten kertoo meille?

Ainakin sen, että rajauksilla on äärimmäisen suuri merkitys päästölaskennassa. Voisimme ilmoittaa Hanselin hiilijalanjäljeksi 54 tai 615 tonnia ja kumpikin luku olisi yhtä oikein. Voisimme laskea myös edellä mainitut läpilaskutettavat palvelut meidän taakaksemme, jolloin hiilijalanjälkemme olisi 718 t ja sekin oikein. Ilman Hankintapulssin dataa konsulttimme laskema luku olisi jotain noiden kahden pienemmän luvun välistä ja sekin olisi oikein. Yksi rajaus minkä teimme, oli se, että jätimme työntekijöiden kodin ja työpaikan väliset matkat laskennan ulkopuolelle. Syitä tähän rajaukseen oli se, että koronasta johtuen arviolta 90 prosenttia henkilöstöstä on tehnyt työt etänä kotoaan, eikä näitä matkoja ole siis tullut. Näistä matkoista olisi myös voinut olla hankala saada luotettavaa tietoa, sillä ainakin aiemmin vastaaviin kyselyihin on saatu hieman heikosti vastauksia. Mutta nämä huomioiden lukumme olisi taas hieman isompi.

Kun teemme laskentaa Hanselissa tulevina vuosina, on tärkeää, että pidämme rajaukset samoina, jotta eri vuosien tulokset ovat vertailukelpoisia. Eri organisaatioiden päästöjen vertailu keskenään onkin sitten hankalaa, kun emme voi olla varmoja millä rajauksilla päästöt on missäkin organisaatiossa laskettu.

GHG-protokolla tarjoaa periaatteessa selkeän kehikon laskennalle. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole vielä alkuunkaan niin yksiselitteinen kuin insinööri tai suuri yleisö haluaisi, joten pelisääntöjä pitää vielä kehittää.

Onko tämä nyt sitten paljon vai vähän?

Keskivertosuomalaisen yksityisestä kulutuksesta aiheutuu vuodessa ilmastopäästöjä noin 10 t. Kun jaetaan tuo Hanselin hiilijalanjälki 615 t Hanselin 120 työntekijällä, saadaan tulokseksi yli 5 t per henkilö. Työskentelystämme aiheutuvat päästöt ovat ainakin minun mielestäni yllättävän suuria verrattuna vapaa-ajalla aiheuttamiimme päästöihin.

Valtion organisaatioiden (pl. turva- ja puolustussektori) hankinnat vuodelta 2020 olivat 4,2 mrd € ja niitä vastaava Hankintapulssilla laskettu hiilijalanjälki 1 350 000 tonnia. Hansel tekee yhteishankintoja vuosittain noin miljardilla eurolla ja on kaikkiaan mukana 1,5 mrd euron hankinnoissa vuosittain. Lienee sanomattakin selvää mihin Hanselin kannattaa päästöasioissa keskittyä.

Pasi Tainio, kategoriapäällikkö, energia

Kategoriapäällikkömme Pasi Tainio on energia-alan ja kestävän kehityksen tuntija. Pasi pyrkii myös omassa elämässään tekemään vain vastuullisia hankintoja ja toimimaan mahdollisimman kestävästi. Matkustaminen on Pasin heikkous, jota hän pyrkii kompensoimaan erilaisilla päästövähennyspalveluilla.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia