Pakotteiden tarkastaminen Hanselin yhteishankinnoissa

Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat ovat asettaneet pakotteita, jotka koskevat muun muassa tavaroiden ja palvelujen maahantuontia ja maastavientiä, rahoituspalveluja ja varojen saattamista pakotteiden kohteena olevien tahojen saataville. Merkittävimmät julkisiin hankintoihin sovellettavat pakotteet liittyvät henkilöpakotteisiin sekä kieltoon tehdä sopimuksia venäläisomisteisten yritysten ja venäläisten henkilöiden kanssa.

Hansel selvittää yhteishankintojen tarjouskilpailujen ja dynaamisten hankintajärjestelmien osallistumishakemusten käsittelyn yhteydessä, kohdistuuko tarjoajaan tai ehdokasyritykseen pakote. Hansel tekee tarkastuksia asiakkaidensa puolesta, jotta asiakkaiden ei tarvitse tehdä vastaavia pakoteselvityksiä, kun he hyödyntävät yhteishankintoja. Tällä pyritään keventämään sekä asiakkaiden että sopimustoimittajien hallinnollista taakkaa.

Tarjoajia ja ehdokkaita pyydetään antamaan vakuutus taustoistaan ennen sopimuksen allekirjoittamista. Julkisiin hankintoihin osallistuvien yritysten tulee tuntea oma sopimus- ja toimitusketjunsa, jotta voidaan varmistua siitä, ettei pakotesäännöksiä rikota. Yrityksillä on oltava riittävät tiedot omistajistaan sekä alihankkijoidensa, tavarantoimittajiensa ja voimavarayksiköidensä omistuksesta. Yritysten on myös varmistuttava siitä, ettei toimituksissa rikota tuontikieltoja.

Hanselin puitesopimuksissa ja DPS-sopimuksissa on pakotteita koskevat sopimusehdot. Hanselin asiakkaiden käytössä ovat myös vastaavat sopimusmallit, joita asiakkaat voivat hyödyntää omissa yhteishankintasopimuksiin perustuvissa hankinnoissaan.

Hansel tilaa säännöllisesti ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tarkastuksen siitä, kohdistuuko sopimustoimittajiin tai niiden vastuuhenkilöihin tai edunsaajiin henkilöpakote. Hansel voi lisäksi harkinnan mukaan pyytää yrityksiltä tarkempia selvityksiä tai muuten tutkia tarkemmin pakotteiden soveltumista tiettyyn yhteishankintaan.

Alla on kerrottu siitä, mitä pakotteiden soveltamisesta on säädetty.

Henkilöpakotteet

Henkilöpakotteista säädetään muun muassa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa Neuvoston asetuksessa (EU) 269/2014.

Asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa pakotteiden kohteena olevien luonnollisten henkilöiden tai heihin yhteydessä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi.

Neuvoston pakotteiden soveltamista koskevien suuntaviivojen mukaan välillisen luovuttamisen peruste on yli 50 prosentin omistus yhteisön omistusoikeuksista tai sen osake-enemmistö. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa, onko oikeushenkilö tai yhteisö toisen henkilön tai yhteisön omistuksessa. Suuntaviivoissa esitetään myös perusteet, joiden mukaan arvioidaan, käyttääkö henkilö määräysvaltaa yrityksessä.

Valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaan julkisten hankintojen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että toimittajaksi valitun ja kilpailuun osallistuvan yrityksen omistuksesta yli 50 prosenttia ei saa olla jäljitettävissä henkilöpakotteen piiriin kuuluvaan henkilöön.

Julkisiin hankintoihin sovellettavat sektoripakotteet

Erityisesti julkisissa hankinnoissa sovellettavista pakotteista ja rajoitteista on säädetty Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) 833/2014 muuttamisesta annetuissa muutossäädöksissä. Tämän niin kutsutun sektoripakoteasetuksen 5 k artiklan mukaan:

Kielletään julkisia hankintoja koskevien direktiivien sekä direktiivin 2014/23/EU 10 artiklan 1 ja 3 kohdan, 6 kohdan a–e alakohdan ja 8, 9 ja 10 kohdan sekä 11, 12, 13 ja 14 artiklan, direktiivin 2014/24/EU 7 artiklan a–d alakohdan ja 8 artiklan sekä 10 artiklan b–f ja h–j alakohdan, direktiivin 2014/25/EU 18 artiklan, 21 artiklan b–e ja g–i alakohdan sekä 29 ja 30 artiklan, direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan a–d, f–h ja j alakohdan ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 VII osaston soveltamisalaan kuuluvien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekeminen tai niiden täytäntöönpanon jatkaminen, kun toisena osapuolena on

a) Venäjän kansalainen, Venäjällä asuva luonnollinen henkilö tai Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö, yhteisö tai elin,

b) oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia, tai

c) edellä a tai b alakohdassa tarkoitetun yhteisön puolesta tai johdolla toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin, myös silloin, kun niillä on yli 10 prosentin osuus kyseisen sopimuksen arvosta tai niistä alihankkijoista, tavarantoimittajista tai yhteisöistä, joiden voimavaroja käytetään hyväksi julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä tarkoitetulla tavalla.

Edellä esitetyssä 5 k artiklassa kielletään siis hankintadirektiivin soveltamisalaan kuuluvan hankintasopimuksen tekeminen muun muassa Venäjän kansalaisten sekä sellaisten yritysten kanssa, joista Venäjän kansalainen tai Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö omistaa yli puolet. Hankintasopimuksia ei voida myöskään tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjän kansalainen tai yritys, jossa venäläistä omistusta on yli 50 prosenttia, toimii alihankkijana, tavarantoimittajana tai voimavarayksikkönä ja toiminnalla on yli 10 prosentin osuus sopimuksen arvosta missä tahansa toimitusketjun vaiheessa. 

Lisätietoja

Ulkoasiainministeriön pakotesivut

Venäjään liittyvät ajantasaiset pakotetiedot

Komission konsolidoitu henkilöpakoteluettelo 

Komission pakotteiden soveltamisesta julkisissa hankinnoissa koskeva kysymys-vastausasiakirja (englanninkielinen) 

Ukrainan sodan vaikutusten huomiointi valtion hankinnoissa