35 miljardia onkin 47 miljardia, vai onko sittenkään?

Arvaatko mistä summasta on kyse? No, tämähän on julkisten hankintojen kokonaisarvo Suomessa! Luku, jota olemme Hanselissa vuosia arvioineet ja halunneet tarkemmin selvittää. Sitä on lähes mahdotonta laskea, mutta nyt vihdoin sen laskemisesta on tehty kunnon tutkimus.

Suurella mielenkiinnolla odotimme tätä aamua, kun tutkimusryhmä paljasti työnsä tulokset. Valtiovarainministeriön vetämässä hankkeessa tutkimus on tehty VTT-vetoisesti, PTT:n, PTC Services Oy:n ja Owal Groupin ollessa mukana. Ja kuten arvata saattaa, myöskään tämä ryhmä ei kykene antamaan yhtä absoluuttista lukua, vaan ”se riippuu vähän siitä, mistä roikkuu”. Eli ensin pitää määritellä mitä lukuun sisällytetään.

Tutkijat päätyivät mielestämme hyvään ratkaisuun ja tekivät nämä kolme keskeistä rajausta:

  1. kyseessä on hankintalaissa määriteltyjen julkisten hankintayksiköiden luvut

  2. kaikki hankinnat sisällytettiin lukuun, siis myös alle kynnysarvon menevät pienhankinnat

  3. luku sisälsi sekä kilpailluilta markkinoilta tehdyt ostot että hankintayksiköiden toisiltaan tekemät ostot

Nämä hankinnat summautuivat 47 miljardiin euroon, mikä on valtava luku, ja kuvaa mielestämme parhaiten julkisten hankintojen arvoa Suomessa. Vertailutietona todettakoon, että Suomen valtion budjetti tälle vuodelle on 65 miljardia. OECD-maissa julkiset hankinnat ovat keskimäärin 12 prosenttia BKT:sta. On siis sanomattakin selvää, että näin merkittävä yhteisten varojen käyttö pitää toteuttaa reilusti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Näissä hankintamäärissä pienilläkin tehostuksilla on suuret säästöpotentiaalit – vain reilun kahden prosentin tehokkuuden lisäämisellä päästäisiin miljardin euron vuosittaisiin säästöihin, puhumattakaan isommista tehostamisista.

Näissä hankintamäärissä pienilläkin tehostuksilla on suuret säästöpotentiaalit.

Luku 47 miljardia korostaa myös sitä, että julkiset hankintayksiköt ovat merkittäviä markkinatoimijoita. Vastuu on suuri, sillä markkinoiden tulee olla toimivat nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi mm. ilmastonmuutos, ihmisoikeusasiat ja työllistäminen nousevat yhä tärkeämmiksi asioiksi kilpailutuksissa.

Haaste on heitetty: johda hankintoja!

Hankintalain pääasiallinen tavoite on edistää julkisten varojen tehokasta käyttöä. Yhteishankintayksikön kannattaa tarjota sopimuksia sinne, missä monien hankintayksiköiden tarpeet kohtaavat. Hankintojen johtamisen ja seuraamisen tukena on hankintoihin liittyvä data, joka on digitalisoitujen prosessien myötä entistä paremmin saatavilla. Tavoitetila on tietysti se, että yksittäistä hankintaa koskevat tiedot olisivat aukottomasti linkitettävissä läpi hankinnan elinkaaren: suunnitelmista hankintailmoitukseen, tarjouksista sopimukseen ja tilauksista maksuun. Tähän eivät nykyiset järjestelmät vielä ihan taivu, mutta eteenpäin on menty ja vähemmälläkin päästään liikkeelle.

Hankintojen strategisen johtamisen ja tulevaisuuden suunnitteleminen on mahdollista kunnolla vasta, kun nykytila on tiedossa. Tuoreimman tutkimuksen julkistamisen jälkeen julkisten hankintojen nykytila on kansallisella tasolla nyt aiempaa paremmin selvillä. Siksipä haastammekin nyt kaikki hankintayksiköt tutustumaan paremmin omiin hankintoihinsa:

  • Mikä on juuri sinun organisaatiosi hankintojen arvo vuodessa?

  • Kuinka monelta eri toimittajalta teette ostoja?

  • Kuinka suuri osa hankinnoistanne perustuu kilpailutettuun sopimukseen?

  • Miten vastuullisuusasiat on huomioitu teidän hankintasopimuksissanne?

  • Kuka organisaatiosi hankintojen kokonaisuutta johtaa?

  • Saatteko riittävästi tarjouksia kilpailutuksiinne?

  • Oletteko hyödyntäneet yhteishankintayksiköiden tarjoamia keskitetysti kilpailutettuja sopimuksia tai hankintatoimen asiantuntijapalveluita silloin, kun se on ollut järkevää?

Hankintahommia ei kannata tehdä vasemmalla kädellä muun työn ohessa, sillä asiantuntija-apua on tarjolla. Tätä erityistehtävää varten Hansel on olemassa ja mikä parasta, nykyisin palvelemme koko Suomen julkishallintoa. Teemme jokaisen yhteishankintakilpailutuksen yhteydessä perusteellisen vastuullisuusanalyysin. Tähän työkaluun olemme integroineet kansallisen hankintastrategian tavoitteet ja mittarit. Asiakkaan erilliskisoissa teemme vaikuttavuusarvioinnin, jossa niin ikään vastuullisuus on vahvasti mukana.

Hankintoja työkseen tekevien lisäksi toivomme ”hankintaheräämistä” erityisesti yhteiskuntamme talouspäättäjiltä. Hankinnat eivät ole lillukanvarsia, vaan vaikuttavaa tekemistä, jota kannattaa johtaa viisaasti ja vastuullisesti!

Tutustu 9.6. julkaistuun tutkimukseen:
Julkisten hankintojen vuotuisen kokonaisarvon laskenta tarkentui   - Valtiovarainministeriö (vm.fi)

Juho Pursimo ja Kirsi Koivusaari,

Juho ja Kirsi tarkastelevat maailmaa lukujen kautta. Heitä molempia kiehtovat julkisten varojen käyttöön liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset sekä analytiikan tarjoamat monet mahdollisuudet. Vapaa-aikansa Kirsi viettää tanssin pyörteissä tai teatterin parissa. Juhoa puolestaan kiinnostavat hyvä jazz ja huono jalkapallo.

Bloggari
Selaa blogikirjoituksia