Hankintalakia koskeva hallituksen esitys

Hankintalakia koskeva hallituksen esitys (HE 108/2016 vp) annettiin eduskunnalle 22.6.2016. Hallituksen esitys on laaja kokonaisuus, jolla pannaan täytäntöön kolme EU:n hankintoja koskevaa direktiiviä. Tarkoitus on säädellä myös EU-kynnysarvon alittavien hankintojen kilpailuttamisen menettelytavoista.

Lakiehdotus perustuu hankintadirektiiviin (2014/24/EU), erityisalojen hankintadirektiiviin (2014/25/EU) sekä konsessioita koskevaan direktiiviin (2014/23/EU). Direktiivien voimaansaattamisen määräaika päättyi 18.4.2016. Ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa voimassaolevan hankintalain lisäksi on sovellettava direktiivien ehdottomia, riittävän selkeitä ja tarkkoja säännöksiä. Vaikka monet keskeiset velvoitteet pysyvätkin ennallaan, lakiehdotuksella on lukuisia käytännön hankintamenettelyihin liittyviä vaikutuksia. Direktiivin suora soveltaminen ja erityisesti yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) käyttäminen ovat aiheuttaneet runsaasti käytännön kysymyksiä hankintayksiköissä.

Hansel tarjoaa asiakkailleen hankintojen kilpailuttamiseen liittyvää asiantuntija-apua. Asiantuntijamme ovat perehtyneet direktiivien suoran soveltamisen käytännön kysymyksiin ja huomioivat uudet menettelyvelvoitteet kilpailutuksissa. Olemme asiakkaiden apuna myös uuden hankintalainsäädännön tarkoittamien muutosten kouluttamisessa ja voimme myös toteuttaa kevennetyn kilpailutuksen alusta loppuun saakka asiakkaan niin toivoessa.

Merkityksellisimmät muutokset

• Hankintamenettelyihin liittyvät muutokset; Lakiehdotuksessa ehdotetaan innovaatiokumppanuus-nimisestä hankintamenettelystä säätämistä. Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset yhdenmukaistuvat ja näiden hankintamenettelyjen kulusta säädetään aiempaa tarkemmin.  Dynaamisen hankintajärjestelmän käyttöä yksinkertaistetaan ja puitejärjestelyjen käyttöön esitetään täsmennyksiä.

• Kansalliset kynnysarvot nousevat tavara- ja palveluhankinnoissa 60.000 euroon, 400.000 euroon sote-palveluissa ja 300.000 euroon muissa erityisissä palveluhankinnoissa ja 500.000 euroon käyttöoikeussopimuksissa

• EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin tulee aiempaa väljemmät ja joustavammat säännökset. Tarkoituksena on, että hankintayksiköt voivat päättää kilpailutuksen toteuttamisen tavasta edellyttäen, että tämä kuvataan tarjouspyynnössä selkeästi. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden erityisten palvelujen kilpailuttamisesta tullaan myös säätämään erikseen.

• Hankintojen tekeminen hankintayksikön määräysvallassa olevalta yksiköltä (in house-hankinnat) kiristyy. In house-yksikön ulosmyynnin rajaksi ehdotetaan viittä tai kymmentä prosenttia riippuen siitä onko alalla markkinaehtoista toimintaa

• Sopimusmuutosten tekemistä koskevat uudet säännökset, joiden mukaan olennaiset sopimusmuutokset edellyttävät uutta tarjouskilpailua

• Valvontaviranomaisen perustaminen kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteyteen. KKV:lle voi kannella kaikista hankintojen lainmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tarkoituksena kuitenkin on, että KKV:n valvonta kohdistuisi erityisesti suorahankintoihin

• Yhteishankintoihin liittyvien määritelmien ja säännösten täsmentäminen.

• Yhteiskunnallisten tavoitteiden huomioiminen hankinnoissa aiempaa vahvemmin. Tämä tarkoittaa pk-yritysten aseman aiempaa parempaa huomioimista, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sekä innovatiivisuuden edistämistä hankinnoissa.

Hanselin näkemys

Hansel suhtautuu hankintalainsäädännön uudistamiseen myönteisesti. Monet säännöksistä tuovat entistä enemmän joustavuutta ja vähentävät tulkinnallisuutta. Samalla olemme huolestuneita siitä, että hankintalainsäädännöstä on tulossa aiempaa vielä yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa.

Pidämme valitettavana sitä, ettei lakiehdotukseen sisälly tehokkaita säännöksiä markkinaoikeusvalitusten nopeasta käsittelystä. Valitusten hidas käsittely aiheuttaa merkittäviä oikeudellisia ja toiminnallisia haittoja hankintojen tekemiselle, viranomaisten palvelutuotannolle sekä tarjouskilpailun voittaneiden yritysten toiminnalle.

Kannamme huolta myös siitä, että valvontaviranomaisen perustaminen tulee todennäköisesti johtamaan huomioin kiinnittymisen entistä enemmän lainsäädännön muotomääräysten noudattamiseen sen sijaan että painopisteenä olisi julkisten varojen tehokas käyttö ja mahdollisimman syrjimättömät, joustavat ja tehokkaat hankintojen kilpailutusprosessit.